Teksti: Minna Korva-Perämäki Omaan kotiin muuttaminen on kenelle tahansa meistä jännittävä tilanne. Itsenäisen elämän aloittaminen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin huonekalujen ja astioiden hankkimista, sillä omassa kodissa asuminen edellyttää tavallisia arjen hallinnan taitoja sekä uusien asioiden omaksumista.

Teksti: Kirsi PöykköKirsi Pöykkö on laatinut Unelmapolku -mallin autismikirjon nuoren yliopistoon siirtymiselle. Unelmapolulla korkeakouluopintojen ennakointi, suunnittelu ja opiskelussa tarvittavat tukitoimet toteutuvat ihanteellisella tavalla.

Teksti: Taija Halme, Kehitysvammaisten palvelusäätiöSe, että perheiden tarvitsemat palvelut arvioidaan jokaisen organisaation toimesta uudelleen, on kallista ja tuhlaa yhteiskunnan resursseja. Taija Halme kirjoittaa perheiden haasteista pysyä mukana palveluverkossa.

Teksti: Kirsi PöykköKuva: Tanja Hautamäki Jatko-opintoihin siirtyminen on koulupolulla nivelvaihe, mikä edellyttää monien uusien taitojen hallintaa. Se on jännittävä ja paljon uutta sisältävä vaihe kaikille nuorille – saati autismikirjolaiselle. Ennakoinnin ja taitojen harjoittelun tarve korostuu tässäkin vaiheessa.

Teksti: Erja Pietiläinen, erityisasiantuntija, lapsi- ja perhepoliittiset asiatKehitysvammaliitto ry Nuoren lähestyessä aikuisuutta monet asiat muuttuvat. Iän myötä nuorelle syntyy uusia oikeuksia, jotka tuovat mukanaan myös velvollisuuksia. Nuoren perheineen on hyvä valmistautua muutoksiin, jotka koskevat nuoren palveluja ja tukea.

Teksti: Leena Toivanen, TKI-asiantuntija, Centria -AmmattikorkeakouluLeena Toivanen on ollut mukana Askel aikuisuuteen-projektin yhteiskehittämisessä. Kirjoituksessaan Leena kertoo Centria-ammattikorkeakoulun tukikeinoista ja omista kokemuksistaan, jotka perustuvat hanketyöhön opiskelijoiden ja työttömien kanssa.

Teksti: Päivi Norvapalo, Autismiliiton puheenjohtaja, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Kuva: ValteriAutismikirjon oppilas kuormittuu usein kouluympäristössä, joka ei ole suunniteltu tukemaan oppilasta toiminnanohjauksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aistisäätelyn pulmissa. Autismikirjon oppilaan tukemiseen on valtavan paljon keinoja, joita koulussa voidaan toteuttaa helposti.

Teksti: Riikka Seppälä Kuva: Niina SalokangasErityislapsen vanhemmuutta varjostavat monet erityiset huolet. Huolehdimme lapsen hyvinvoinnista, koulunkäynnistä, kaverisuhteista, tulevaisuudesta sekä ylipäätään pärjäämisestä samanlaisilta samanlaisille suunnittelussa maailmassa. Kun yksi huoli hellittää, nurkan takana on jo toinen odottamassa. Se, miten me vanhempina opimme kulkemaan tällä tunnepolulla ja kuinka saamme tukea matkanteossa, määrittää sen, millaiseksi arki ja vanhemmuuden voimavarat muovaantuvat.

Teksti ja kuvat: Marianne Kulmala, neuropsykiatrinen valmentaja, Merikratos OyItsenäistymisessä tarvitaan taitoja, joiden avulla kyetään selviytymään arjen askareista, hoitamaan taloutta sekä tukemaan omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös ystävyyssuhteiden ylläpitäminen ja sosiaaliseen toimintaan osallistuminen ovat itsenäistymiseen kuuluvia tärkeitä taitoja. Autismikirjon nuoret tarvitsevat itsenäistyäkseen usein läheistensä vahvaa tukea. Itsenäistymisen taitojen harjoittelu vaatiikin sinnikkyyttä sekä tarvittaessa yksilöllisiä tukitoimia. Erilaiset terapiat ja kuntoutusmuodot ovat tärkeässä roolissa myös itsenäistyvän nuoren elämässä. Uuden elämäntilanteen ja tulevan muutoksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, mieluiten muutamaa vuotta aiemmin kuin itsenäistymisen ennakoidaan olevan ajankohtainen.

Haastattelu: Jaana Kasi, sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupunki/VammaispalvelutSosiaalityöntekijä Jaana Kasi kertoo haastattelussa Seinäjoen kaupungin vammais- ja nepsypalveluista työntekijän näkökulmasta.

Teksti: Opetusalan ammattilainen Työni kautta olen oppinut tuntemaan autismikirjon nuoria; heidän vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan ja haasteitaan. Jokainen nuori on ollut oma ainutlaatuinen persoonansa.

Teksti: Asko Niemelä, Psykiatrian erikoislääkäri, Wellmind Terveys Oy Marika Koivuniemi, KM, Oppimisen tutkija, Oulun yliopisto Marja Paloste, KM, opettaja, Vuolle Setlementti ry Kokemuksemme mukaan kuntoutuksessa huomio kiinnittyy usein siihen, mitä vaikeuksia yksilöllä on, kuinka puutteellista käyttäytyminen on, mitä toiminnanohjauksellisia taitoja puuttuu. On toki hyvä ja tarpeellista, että kyseiset asiat huomioidaan. Tukea tulisi kuitenkin yhä enemmän kohdistaa myös muihin haasteisiin, aistimaailman vaikeuksiin, tunnetaitojen kehittymiseen, mielentämisen vaikeuksiin, kehollisuuteen ja käsitykseen omasta pystyvyydestä.

Teksti: Satu HäkkinenNeuropsykologian erikoispsykologi (VET) Toisen ihmisen kohtaaminen auttamistyössä on aina ensiarvoista. Yleensä työskentelyssämme tavoitellaan aina jonkinasteista muutosta, jotta asiakkaan tilanne olisi parempi. Muutoksen aikaansaaminen on kuitenkin aina vaikeaa, kenelle tahansa. Se vaatii eteenpäin vievää voimaa ja tahtoa poiketa totutusta. Muutokseen pyrkiminen vaatii myös rohkeutta ja luottamusta. Luottamus taas lisääntyy kohdatuksi tulemisen kokemuksesta.

Teksti: Anne BjörkstenPsykiatrinen sairaanhoitaja, DKT -terapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja Tony Attwood puhuu kirjassaan Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen osuvasti ”väärän planeetan oireyhtymästä”. On helpompi kohdata autismikirjon nuoria, kun ymmärtää heidän tulevan toisesta kulttuurista. Miten sinä ammattilaisena ohjaat ja tuet vieraan kulttuurin nuorta löytämään omat vahvuutensa ja paikkansa yhteiskunnassamme?