Stressiherkkyys

Meillä jokaisella, myös autismikirjon ihmisellä, on yksilöllinen tapa reagoida stressiä aiheuttaviin tekijöihin. Stressi on tilanne, jossa meihin kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että joudumme ponnistelemaan selviytyäksemme. Jotkut meistä säilyttävät tasapainonsa vaikeissakin tilanteissa, kun taas toiset stressaantuvat pienemmistäkin asioista. Erilaiset elämäntapahtumat ja ulkopuolelta tulevat ärsykkeet voivat kohottaa stressitasoa entisestään. Koska autismikirjon ihmisellä stressitaso on usein valmiiksi korkealla, on uuden stressitasoa nostavan tekijän vaikutus tavallista merkittävämpi.

Stressiherkkyys

ja arki

”Pidän jääkaapin ovessa listaa rentouttavista asioista ja yritän tehdä jotain sieltä listalta joka päivä”, Veeti kertoo kokemuksiaan arjen kuormittavuudesta ja vinkeistään hallita arkea.

Stressitekijät ja niiden vaikutukset 

Stressitasoa kohottavat tekijät voivat olla hyvin erityyppisiä; lyhyitä tilannesidonnaisia asioita tai tapahtumia, kuten aisteihin kohdistuvat ärsykkeet tai pidempikestoisia, kuten muutokset elinympäristössämme. Usein esimerkiksi jatko-opintoihin siirtyminen nostaa nuoren stressitasoa. Osittain stressi voi johtua siitä, että kaikki on uutta – opiskelutoverit, opintoihin kohdistuvat vaatimukset ja jopa opiskelupaikkakunta. Stressi voi johtua myös opintoihin liittyvästä työmäärästä sekä tunteesta, että ei kykene hallitsemaan opintojen kokonaisuutta. Myös sosiaaliset vaatimukset koulussa, lisääntynyt sosiaalinen tietoisuus ja tulevaisuuden pelot sekä vertaispaineet saattavat lisätä stressiä muutosvaiheissa.


”Mua stressaa laajat tehtävät. On vaikea päästä työssä alkuun, kun tehtävänanto ja siihen liittyvät vaatimukset on epäselviä. Kaikkein stressaavinta on jättää jotain tekemättä ja odottaa, mitä siitä seuraa.


Autismikirjon ihmisen hermosto kuormittuu helposti. Kuormitusta voivat aiheuttaa mm. meluisa ympäristö, vaihtuvat ja epäselvät tilanteet sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Ero perusstressitason ja kaaoksen välillä on yleensä paljon pienempi kuin ihmisellä, jolla ei ole autismikirjon diagnoosia. Kaaosrajan ylittymisestä voi seurata ulospäin näkyvää haastavaa käyttäytymistä (meltdown) tai toisaalta passiivisuutena ja vetäytymisenä ilmenevää sulkeutumista (shutdown). On tärkeää huomata, että myös positiiviset tapahtumat ja tilanteet nostavat stressitasoa.


Kaikki ajatukset katoaa kun aivoille tulee ylikuormitusta. En kykene tekemään tai ajattelemaan mitään.


Haastavaan käyttäytymiseen liittyy aina kohonnut stressitaso. Näin ollen stressitason laskeminen vähentää myös haastavaksi koettua käyttäytymistä. Haastavan käyttäytymisen taustalla ovat usein aistien erityisyys, toiminnanohjauksen haasteet, vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeudet ja sosiaalisten tilanteiden aiheuttama kuormittuminen. Myös muutokset toimintaympäristössä, kuten uudet ihmiset tai yllättävät tilanteet, voivat vaikuttaa autismikirjolla olevaan ihmiseen voimakkaasti ja kohottaa stressitasoa.

On hyvä muistaa, että sopiva määrä stressiä on hyödyllistä. Se auttaa valpastumaan, jolloin aistitoiminnot ja ajattelu tehostuvat ja tehtävistä pystytään suoriutumaan paremmin. Voimakkaalla ja pitkään jatkuneella stressillä on kuitenkin haitallisia vaikutuksia sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Voi olla haastavaa oppia erottamaan, milloin tarvitaan lepoa ja palautumista suorituskyvyn lisäämisen sijaan.

Yksi merkityksellinen elämä

Veeti Nevalaisen elämä ei ole ollut helppoa. Kokemusasiantuntijana hän on päässyt kääntämään vaikeudet voimavaraksi. Päivän päätteeksi hän toivoo itse tuovansa tähän maailmaan enemmän hyvää kuin pahaa.

Stressinsäätelyä voi opetella

Stressiä voi säädellä paitsi poistamalla arjesta stressitekijöitä, opettelemalla keinoja omien voimavarojen tunnistamiseen sekä pitämällä huolta riittävistä lepohetkistä. Myös stressinsäätelykeinojen opetteleminen on tärkeää. Riittävä uni, säännöllinen ruokailu, kävely luonnossa tai mieluisten ihmisten seura voivat auttaa laskemaan stressiä. Stressin ennaltaehkäisyä on huomioida autismikirjoon liittyvät erityistarpeet aistien, toiminnanohjauksen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen osalta sekä muokata ympäristöä ja toimintatapoja autismiystävällisempään suuntaan.

Print Friendly, PDF & Email