Teksti: Riikka Seppälä
Kuvat: Niina Salokangas
Riikka Seppälä kehottaa erityisvanhempia päästämään irti voimavaroja syövien ajatusten vaikutusvallasta.
Erityislapsen vanhemmuutta varjostavat monet erityiset huolet. Huolehdimme lapsen hyvinvoinnista, koulunkäynnistä, kaverisuhteista, tulevaisuudesta sekä ylipäätään pärjäämisestä samanlaisilta samanlaisille suunnittelussa maailmassa. Kun yksi huoli hellittää, nurkan takana on jo toinen odottamassa.
Huoliajattelun lisäksi vanhempien jaksamista haastaa perusarjen pyörittämisen ohella jatkuva valmiustila ja lapsen toiminnanohjauksen tarpeet, rajalliset tukiverkot, ympäristön joustamattomuus sekä arvostelu, jota erityislapsen vanhemmuus saa joskus osakseen. Lisäksi monissa perheissä kamppaillaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa sekä parisuhteen ja sisarusten tarpeiden huomioimisessa erityisen arjen olosuhteissa. Myös taistelu lakisääteisistä palveluista syö vanhempien voimavaroja.
”Erityislapsen vanhemmaksi kasvaminen on omanlaistaan surutyötä. Jonkin vanhan pitää kuolla, jotta uusi ja omanlainen hyvä arki voi tulla tilalla.” Tämä Valterin koulun rehtorin Jaakko Viitasaaren sanoitus kuvaa osuvasti erityislapsen vanhemmaksi kasvua ja sitä prosessia, jossa vanhemmat mukauttavat omia odotuksia ja unelmia vastaamaan uudenlaista arkea.
Se, miten me vanhempina opimme kulkemaan tällä tunnepolulla ja kuinka saamme tukea matkanteossa, määrittää sen, millaiseksi arki ja vanhemmuuden voimavarat muovaantuvat.
Hyvän vahvistaminen
Uupuneina ja arjen ristipaineiden keskellä ajattelumme voi kaventua ja huomiomme kiinnittyä haasteisiin, epäonnistumisiin ja lapsen vaikealta tuntuvaan käytökseen, sen sijaan että näkisimme mahdollisuudet ja onnistumiset, toistemme vahvuudet ja arjessa hyvin olevat asiat.
Onneksi voimme itse osaltamme auttaa hyvän vahvistamisessa. Tässä auttaa HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmät, jotka voivat matalalla kynnyksellä vahvistaa vanhempien voimavaroja.
Tukea kasvuun vanhemmuudessa
HOT-menetelmät ovat osa kognitiivista käyttäytymisterapiaa. HOTin tarkoituksena ei ole poistaa oireita tai vähätellä ongelmia. Sen sijaan HOTissa vahvistetaan psykologista joustavuutta ja opetellaan taitoja, joilla hyvä ja laadukas elämä mahdollistuu haastavista olosuhteista riippumatta. HOT-menetelmät sisältävät kolme hyvinvointia tukevaa taitoaluetta: 1) tietoisuustaidot, 2) hyväksyvä ja itsemyötätuntoinen suhtautuminen 3) omien arvojen kirkastaminen
1.Tietoisuustaidot
Ajatukset ovat kuin linssejä, joiden läpi tutkimme maailmaa. Joskus voimme vanhempina juuttua havainnoimaan maailmaa sumeiden linssien läpi tai jäädä kiinni epäedullisiin tai virheellisiin tulkintoihin. Saatamme esimerkiksi kokea raastavaa riittämättömyyden tunnetta tai painia rajujen itsesyytösten kanssa, kun emme aina onnistu pitämään omia tunteitamme kurissa tai kun emme löydä riittävää apua lapsellemme.
Kun kehitämme vanhempina tietoisuustaitojamme ja psykologista joustavuutta suhteessa tunteisiin ja ajatuksiin, lisääntyy kykymme olla läsnä hetkessä, tässä ja nyt. Samalla haitallisten ja voimavaroja verottavien tunteiden ja ajatusten vaikutusvalta pienenee, eivätkä ne enää määritä sitä, mitä uskomme itsestämme, vanhemmuudestamme, tai mitä uskomme muiden meistä ajattelevan.
2. Hyväksyvä ja itsemyötätuntoinen suhtautuminen
Tietoisuus omista tunteista ja ajatuksista lisää ymmärrystä itsestämme ja omasta toiminnastamme erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kun opimme huomaamaan tunteita, niiden viestejä tarpeistamme ja sitä miten tunteet tulevat ja menevät, kykymme ottaa tunteet uteliaasti ja torjumatta vastaan kasvaa. Samalla kun opimme käsittelemään omia tunteitamme, vahvistamme myös taitojamme toimia lapsen tai nuoren tunteiden kanssasäätelijänä. Tunnetyöskentelyn kautta voimme lisäksi oppia hyväksymään omaa keskeneräisyyttämme vanhempana ja luottamaan siihen, että riitämme juuri sellaisena kuin olemme, niillä voimavaroilla ja jaksamisella, joita meillä juuri kyseisellä hetkellä on käytettävissä.
Käytännössä tunnetyöskentely voi tarkoittaa esimerkiksi omien neuvottomuuden tunteiden tunnistamista ja sietämistä lapsen tunnemyrskyn keskellä tai esimerkiksi vaativan hoitoneuvottelun hetkellä. Itsemyötätuntoinen ja hyväksyvä ajattelu auttaa meitä myös suhtautumaan ympäristön ymmärtämättömyyteen ja ulkopuolisten kommentteihin uudenlaisella lempeydellä, ilman että antaisimme niiden määrittää meitä ja vaikuttaa arkeemme negatiivisesti.
3. Arvojen mukainen elämä
Mikä tai ketkä ovat meille tärkeitä? Nämä kysymykset johdattavat elämän arvojen äärelle. Arvot toimivat vanhemmuuden majakkana ja ohjaavat kohti tasapainoisempaa arkea. Arvot näyttävät suuntaa ja opastavat suunnittelemaan elämää niin, että tärkeille ja voimaa antaville asioille löytyy oma paikkansa. Arvotyöskentelyn kautta oppimme myös luopumaan ulkopuolelta tulevista ja usein kovin kohtuuttomista odotuksista omaa vanhemmuuttamme kohtaan. Näin itsemyötätuntoinen suhtautuminen itseä kohtaan kasvaa, tarve ulkopuolisten hyväksynnälle vähenee ja kyky rakentaa omanlaista hyvää tapaansa toimia vanhempana vahvistuu.
Kohti omanlaista hyvää arkea
Halutun mukaisen tulevaisuuden vahvistaminen onnistuu, kun tunnistamme haastavat ja vaikealta tuntuvat tunteet, sekä sen, mitä ne meissä herättävät ja millaiseen toimintaan ne meitä ohjaavat. Kun olemme auki sille, mikä meille on oikeasti tärkeää, ja tunnistamme, millainen arjen tekeminen vie sitä kohti, opimme rakentamaan omannäköistä ja meidän, ei ulkopuolisten lähtökohdista rakennettua elämää. Se on keskeinen hyvinvointia lisäävä tekijä ja mahdollistaa lapsellemme oikeuden hyvinvoiviin vanhempiin.
HOT hyödyt pähkinänkuoressa:
HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmät auttavat meitä vanhempia kohtaamaan omat ajatukset tavalla, joka auttaa reagoimaan asioihin uudella, kohti omia arvoja kuljettavalla tavalla. Työskentelyn avulla vanhempi saa rohkeutta tavoitella itselle ja omalle perheelle tärkeitä asioita riippumatta ulkopuolelta tulevista paineista; siitäkin huolimatta, että pelottaa ja tietää esteitä olevan tiellä.
Vanhempi voi lähteä työstämään omaa vanhemmuuttaan ja siihen vaikuttavia tunteita ja ajatuksia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
1. Mikä on tärkeää?
2. Mitkä ajatukset ja tunteet estävät?
3. Mitä ajatukset ja tunteet saavat tekemään?
4. Mikä vie kohti tärkeää ja arvokasta?
Kirjoittaja Riikka Seppälä on valmentaja, tunnekouluttaja, HOT -menetelmäosaaja ja www.erityisvoimia.fi verkkoyhteisön perustaja.
Artikkeli on julkaistu Autismi -lehdessä 1/2021
Vanhemmat voivat HOT -asioissa ottaa yhteyttä kirjoittajaan riikka@toivontiella.fi mahdollisten voimavarojen vahvistamiseen liittyvien tarpeiden ollessa ajankohtaisia.
