Teksti: Kirsi Pöykkö, KM, Neuropsykiatrinen valmentaja, Oulun kaupungin Nepsy-mentoriopettaja, kokemusasiantuntija ja vertaisosaaja
Tässä elämänvaiheessa tarvittavia taitoja ovat:
- Ajankäytön suunnittelu. Opiskelupäivän aikatauluttaminen: työskentely ja tauot, ruokailut sekä vapaa-aika. Aikataulua suunniteltaessa on hyvä huomioida, että opintoja voi olla myös iltaisin ja isojen töiden palautuksia useita samankin viikon aikana, esimerkiksi ennen joulua tai vappua.
- Priorisointi ja ennakointi. Pää- ja sivuaineen luennot voivat mennä päällekkäin. Kursseilla voi olla lisäksi oheislukemista ja tenttikirjoja voi olla saatavilla vain yksi kymmentä opiskelijaa kohden.
- Sosiaalisen koodiston tunnistaminen kuten tutustumiset, luennoilla käyttäytyminen, yleisesti hyväksytty sosiaalinen kanssakäyminen ja toisten ihmisten kanssa toimiminen.
- Toimivat rauhoittumiskeinot kuten kuulokkeet tai stressipallo luennoilla.
- Vastuun ottaminen itsestä. Olet itse päävastuussa opinnoistasi, ei omaopettaja tai tutoropettaja, eivätkä myöskään opintopsykologi tai vanhemmat. Opiskelijana vastuullasi on hakea itse opiskelemaan sitä mitä haluat, ottaa paikka vastaan, valita pääainettasi sekä osaamistasi ja työllistymistäsi tukevat sivuaineet sekä suorittaa ne. Henkilökunta ja läheiset ovat vain tukenasi.
- Uskallus puhua. Kysy rohkeasti apua opettajalta tai kurssikaverilta esimerkiksi tehtävänantojen selventämiseen tai vaihtoehtoisiin toimintatapoihin, kuten kurssin suorittamiseen yksi kerrallaan, ryhmätöiden tekemiseen yksilötöinä tai pidennettyyn opiskeluaikaan.
- Pakollisen opiskeluun kuuluvan ohjelman ja vapaaehtoisen iltaohjelman eron ymmärtäminen. Opiskelijakulttuuriin liitetään usein alkoholin käyttö. Alkoholin käyttö on kuitenkin jokaisen oma valinta, ei pakko. Vapaaehtoinen iltaohjelma voi toisaalta olla hyödyllinen toisiin tutustumisessa. Jos et halua osallistua vapaaehtoiseen iltaohjelmaan, voisitko löytää kavereita jostain muualta, esimerkiksi harrasteryhmistä?
Itsenäisen elämän alkua voi tarvittaessa siirtää puolella tai jopa parilla vuodella, ellei se ole välttämätöntä. Kaikkea ei tarvitse ottaa haltuun yhdellä kertaa, vaan uusia taitoja voi opetella vaiheittain.
Mitkä asiat voisivat olla toisin opintojen alkaessa?
- Henkilökunnan olisi tärkeää edistää uusien opiskelijoiden ryhmäytymistä ja huolehtia käytännön asioiden tiedottamisesta suoraan uusille opiskelijoille ainejärjestöjen samanikäisten opiskelijoiden sijaan.
- Henkilökunnan tulisi esittäytyä uusille opiskelijoille heti opintojen alussa, ei vasta usean päivän kuluttua.
- Tiedonkulusta on tärkeää huolehtia tarvittavan tuen järjestymiseksi. Kenelle opiskelija voisi kertoa nepsytaustastaan eli erityispiirteistään ja tuen tarpeistaan?
Parhaimmillaan autismikirjon nuoren siirtyminen lukiosta yliopistoon tai ammattikorkeakouluun sujuisi näin:
- Olisi hyvä olla nimetty henkilö, jolta kysyä epäselvistä asioista. Tällä henkilöllä olisi hyvä olla nepsyosaamista. Voisiko kymmententuhansien opiskelijoiden laitoksessa olla töissä ns. korkeakoulunepsy -valmentaja eli korkeakoulun oma neuropsykiatrinen valmentaja? Tällöin autismikirjon opiskelijan integroituminen neurotyypillisten opiskelijoiden joukkoon olisi sujuvampaa.
- Pääsykokeiden yhteydessä tai viimeistään opintojen alkaessa olisi hyvä kertoa nepsytaustasta. Jos opiskelupaikka saadaan ja otetaan vastaan, yliopisto tai ammattikorkeakoulu olisi yhteydessä opiskelijaan henkilökohtaisesti. Uusille opiskelijoille järjestettäisiin ennakoiva tutustuminen, missä käytäisiin läpi edellä esiteltyjä asioita ja tutustuttaisiin yliopistoon. Heille tarjottaisiin oman pääaineen sisällä mahdollisuus tutustua tulevien opintojen sisältöön jo elokuussa, ennen lukukauden alkua.
- Opintopsykologin ennakkoon sovitut tapaamiset viikoittain opintojen alkuun ja lisäksi korkeakoulunepsy -valmentajan tapaamiset ensimmäisille viikoille päivittäin. Opiskelija saisi arjen konkreettista tukea erityisesti siirtymätilanteisiin, ruokailuihin, ryhmätöihin, tutustumisiin ja vapaa-ajan toimintaan. Rinnalla kulkijana korkeakoulunepsy -valmentaja ohjaisi kursseille, luennoille ja vaihtoehtoisten kurssisuoritusten neuvotteluihin.
- Korkeakoulunepsy -valmentaja huomaisi erityisesti autismikirjon opiskelijat: ohjaisi opiskelutovereihin tutustumisessa, tukisi ja rohkaisisi opiskelijoiden tapaamisiin, purkaisi auki opiskelijaelämän kiemuroita sekä antaisi tukea ja ohjausta opintojen edetessä kurssisuoritusten suorittamiseen määräajassa.
