Teksti: Päivi Liukkonen
Kuvat: Sami Arola
Siviilipalvelusmies Miika Sallinen on juuri saanut väritettyä piirtämänsä joulukortin. Värit tuovat sarjakuvamaiseen korttiin joulun tunnelmaa. Kortissa itämaan viisaat tietäjät ovat joutuneet vallan yllättävään osoitteeseen, kun joulun tähti on johdattanut heidät funktionalistisen arkkitehtuurin merkkiteoksen, Paimion parantolan, edustalle. Testikatsojat huokailevat ihastuksesta ja pyrskähtävät nauruun. Kortti erottuu varmasti muista!
Läksyjä aamuyöhön
Miika Sallinen sai Asperger-diagnoosin ollessaan yläasteella. Hän oli alkanut kärsiä ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta, ja hänellä oli stressiä muun muassa koulusta. Läksyjä tuli tehtyä pitkään ja tarkasti, joskus aamuyölle asti. Tämä johti jonkinasteiseen loppuun palamiseen. Vanhemmat alkoivat hakea Miikalle apua, ja hän pääsi nuorisopsykiatrian poliklinikalle ja alkoi käydä toimintaterapiassa. Hänen kanssaan keskusteltiin ja hänelle tehtiin testejä. Niiden perusteella hänellä todettiin selviä Asperger-piirteitä. Miika ei ollut kuullut Aspergerin oireyhtymästä aikaisemmin, mutta hän oli kyllä kokenut itsensä tietyissä asioissa erilaiseksi kuin muut.
Asperger-piirteet ovat näyttäytyneet 21-vuotiaan Miikan elämässä vaihdellen iän myötä. Piirteet näkyvät eniten omiin ajatuksiin uppoutumisena ja jumiutumisena:
– Esimerkiksi valintoja ja päätöksiä on vaikea tehdä, kun uppoudun miettimään vaihtoehtoja ja jumiudun niihin.
Asperger näkyy myös tietynlaisena ylitarkkuutena ja yksityiskohtaisena ajatteluna. Miika viihtyy yksin omissa ajatuksissaan ja omien kiinnostuksen kohteidensa kanssa. Hän sanoo olevansa todella hyvä niissä asioissa, joista hän on kiinnostunut.
– Luulen, että Asperger-piirteet ovat mahdollistaneet esimerkiksi sen, että olen pärjännyt koulussa niin hyvin ja saanut korkeita arvosanoja.
Miikan mielestä monet Asperger-piirteet voivat olla sekä vahvuuksia että rajoitteita, riippuen tilanteesta. Esimerkiksi kyky viettää pitkiä aikoja yksin voi olla vahvuus, jos pitää vaikkapa tutkia jotakin tai työskennellä itsenäisesti. Tarkkuutta vaativat tehtävät sujuvat hyvin. Tehtävät, joissa pitää olla nopea ja tehokas, ovat haastavia.
Miikan mielestä monet Asperger-piirteet voivat olla sekä vahvuuksia että rajoitteita, riippuen tilanteesta. Esimerkiksi kyky viettää pitkiä aikoja yksin voi olla vahvuus, jos pitää vaikkapa tutkia jotakin tai työskennellä itsenäisesti. Tarkkuutta vaativat tehtävät sujuvat hyvin. Tehtävät, joissa pitää olla nopea ja tehokas, ovat haastavia.
– Asperger on auttanut minua jossakin määrin ymmärtämään itseäni ja sitä, kuka minä olen. Eli olen ihan tyytyväinen, tai en ainakaan suhtaudu siihen kielteisesti, että minulla on sellaisia piirteitä. Se on auttanut myös ymmärtämään sitä, miksi toiset ihmiset ovat toisenlaisia, ja miksi he ajattelevat ja toimivat tietyissä asioissa vähän eri tavoilla.
Koulu sujui hyvin
Sekä yläkoulussa että lukiossa järjestettiin tapaamisia, joihin osallistui Miikan lisäksi opettajia, Miikan kanssa työskentelevät terapeutit ja hänen vanhempansa. Niissä käsiteltiin Aspergeriin liittyviä asioita. Miika arvelee, että opettajat ovat ehkä nähneet enemmän myönteisiä kuin kielteisiä Asperger-piirteitä. Miikan koulu ja opinnot sujuivat arvosanoilla mitattuna keskimääräistä paremmin. Teoreettiset oppiaineet sujuivat erittäin hyvin, mutta käytännölliset oppiaineet kuten liikunta tai käsityö olivat hankalampia. Lukiossa Miika sai lisäaikaa kokeissa. Myös ylioppilaskokeisiin hänelle myönnettiin kaksi tuntia lisäaikaa. Ylioppilastutkinto sujuikin hienosti, ja arvosanat olivat pääasiassa eximia- ja laudaturtasoa.
Koulussa Miika tuli toimeen lähes kaikkien kanssa, mutta erityisen läheinen hän ei ollut kenenkään kanssa. Muutaman vuoden ajan hänellä on ollut kaveri, jolla myös on Aspergerin syndrooma ja samankaltaisia piirteitä. He pitävät yhteyttä lähettämällä sähköpostia muutaman kuukauden välein ja tapaamalla kerran–pari vuodessa. Miikalla on myös jonkin verran muita läheisiä tuttuja.
– Iän myötä olen pystynyt jossakin määrin opettelemaan sosiaalisessa suhteessa olemista. Se ei ole minulle enää ihan niin hankalaa.
Lahjakas piirtäjä
Erityisen kiinnostuksen kohteet ovat vaihdelleet Miikalla eri ikäisenä. Pienenä hän oli erittäin kiinnostunut piirtämisestä, ja hän piirsi paljon sarjakuvia. Esimerkiksi päiväkodissa hän halusi usein vain piirtää. Sitten hän kiinnostui pullojen keräilemisestä. Lukiossa hän oli kiinnostunut monista muistakin oppiaineista, mutta erityisesti filosofiasta, ja se kiinnostaa häntä vieläkin. Myös piirtämistä Miika harrastaa edelleen, välillä enemmän, välillä vähemmän.
– Piirtämisessä tykkään siitä, että pystyy toteuttamaan omaa luovuutta ja omia ajatuksia. Myöskin käsillä tekeminen ja tarkkuus ovat piirtämisessä asioita, joista pidän. Siihen pystyy myös uppoutumaan.
Miika onkin lahjakas piirtäjä, joka osaa kiteyttää kuvaan asian ytimen. Hänen lahjakkuutensa oli MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön tiedossa jo ennen siviilipalvelusta, sillä muutama vuosi sitten hän piirsi säätiön käyttöön kolme sarjakuva-albumillista tarinoita Tauno ”Hikari” Pinkolan elämästä. Hikari on nuori, jonka elämää hankaloittavat murrosiän myrskyjen lisäksi Aspergerin oireyhtymän mukanaan tuomat haasteet. Miika loi Hikari-hahmon yläasteella. Sankarin nimi syntyi siitä, kun veli väitti Miikan olevan hikari koulussa. Miika antoi Hikarille vähän samanlaisia piirteitä kuin hänellä itsellään, jotta hän pystyisi hahmon kautta ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja myös keksimään juttuja ja vitsejä.
Luonne sopii siviilipalvelukseen
Työpalvelus on sujunut Miikan omasta mielestä – ja myös MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön näkökulmasta – erittäin hyvin. Miika kokee saaneensa aika paljon vapautta itsekin miettiä mihin töihin hän voisi osallistua. Siviilipalvelukseen Miika päätyi pasifistisen vakaumuksensa perusteella. Hän arvelee siviilipalveluksen myös olevan hänelle henkisesti ja fyysisesti helpompaa ja sopivan hänen luonteenpiirteilleen paremmin kuin asepalveluksen. Autismikirjon nuorille hän antaisi kutsunnoista neuvon:
– Kannattaa kertoa, kokeeko itse kykenevänsä palvelukseen, ja miten omat piirteet saattaisivat rajoittaa palvelusta. Loppujen lopuksi ihminen tietää omat piirteensä ja rajoitteensa parhaiten.
Siviilipalveluksen jälkeen Miika haluaisi löytää hyvän opiskelupaikan, ehkä yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Alasta hän ei ole vielä varma. Mutta jonkin sellaisen alan hän valitsee, jossa vaaditaan keskittymiskykyä. Tulevaisuudelta Miika toivoisi rauhallista elämää, jossa saisi olla sopivasti omissa oloissaan ja uppoutua asioihin, jotka kiinnostavat, ja jossa saisi ilmaista jollakin tavalla omia ajatuksiaan, mutta jossa olisi myös sopivasti läheisiä sosiaalisia suhteita.
Muita Asperger-nuoria Miika tahtoisi rohkaista.
– Uskon, että on mahdollista elää ihan hyvää elämää Aspergerin kanssa ja jopa sen ansiosta. Kun Asperger-piirteitä oppii käyttämään oikealla tavalla, se voi olla tietynlainen voimavara elämässä.
Asevelvollisuus ja kutsunnat
Jokainen suomalainen mies on asevelvollinen.
Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Kutsuntakirje sisältää tarkat toimintaohjeet.
Ennen kutsuntatilaisuutta nuori käy lääkärintarkastuksessa, jossa arvioidaan palveluskelpoisuutta.
Kutsuntalautakunta päättää haastattelun ja lääkärinlausunnon perusteella palvelusluokasta.
- Luokka A: soveltuu kaikkeen palvelukseen
- Luokka B: soveltuu palvelukseen tietyin rajoituksin
- Luokka E: päätöstä soveltuvuudesta palvelukseen ei vielä ole tehty, asiaa tarkastellaan myöhemmin uudelleen (vapautetaan palveluksesta määräajaksi)
- Luokka C: vapautetaan palveluksesta rauhanaikana.
Jos palvelusluokaksi määritellään A tai B, on asevelvollisuuden suorittamiseen kolme vaihtoehtoa:
- Varusmiespalvelus asepalveluksena
- Varusmiespalvelus aseettomana palveluksena (ei sisällä aseellista harjoittelua)
- Siviilipalvelus
Nuoren kannattaa tuoda sekä lääkärintarkastuksessa että kutsuntahaastattelussa esille omat ajatuksensa mahdollisesta palveluskelpoisuudestaan.
Lähde: Majuri Marko Haikkola, Asevelvollisuussektorin johtaja, Puolustusvoimien Lounais-Suomen aluetoimisto
Siviilipalvelus
Siviilipalvelus tarjoaa vaihtoehdon varusmiespalvelukselle, kun vakaumus estää puolustusvoimissa palvelemisen. Keskeinen on velvollisen oma arvio: vakaumus on riittävä, jos velvollinen itse kokee sen estävän palveluksen puolustusvoimissa. Siviilipalvelukseen kuuluu rauhan aikana peruskoulutusjakso siviilipalveluskeskuksessa ja työpalvelu, joka suoritetaan yhteiskunnalle hyödyllisissä tehtävissä pääasiassa julkisen tai kolmannen sektorin työpaikoissa. Siviilipalveluksen pituus on lähtökohtaisesti 347 päivää.
Lähde: Varusmiesliitto ry, www.sivariin.fi
Pärjääkö autismikirjon ihminen armeijassa?
Aikaisemmin autismikirjon diagnoosi on yleensä vapauttanut palveluksesta. Nykyään lähdetään siitä, että autistinen henkilö pärjää kyllä armeijassakin, jos on suoriutunut koulusta tai työelämässä.
Kutsunnoissa tulevaa alokasta ei ehditä tutkia perusteellisesti. Olisi hyvä, että hänen hoitava lääkäri tekee arvion, sillä päätös palveluskelpoisuudesta perustuu juuri hoitavan lääkärin lausuntoon.
Uudet tilanteet ja sosiaaliset suhteet voivat armeijassa olla haastavia. Toisaalta selkeys toiminnassa ja käskyissä sekä järjestys, loogisuus ja kuri armeijassa ovat asioita, joista useimmat autismikirjon ihmiset nauttivat.
Lähde: Ruotuväki-lehti 23.5.2019, www.ruotuvaki.fi
Artikkeli on julkaistu Autismi -lehdessä 2/2020
