Haastattelu: Jaana Kasi, sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupungin vammaispalvelut
Seinäjoella on erikseen huomioitu vammaispalvelujen resurssoinnissa NEPSY -asiakkaat. Miksi olette päätyneet tällaiseen ratkaisuun?
Seinäjoen sosiaalipalveluiden historiassa on ollut erilaisia järjestelyitä asiakkaiden jakautumisen suhteen ja jossain vaiheessa neuropsykiatriset asiakkaat on eriytetty omaksi osa-alueekseen, joka sijaitsee vammaispalveluiden yhteydessä. Asiakkaan palvelun tarve ei useinkaan rajoitu pelkästään vammaispalveluiden tarjoamiin neuropsykiatrisiin palveluihin, vaan asiakkaalla voi olla asiakkuus myös esimerkiksi aikuissosiaalityön puolella tai lapsiasiakkailla esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalipalveluiden puolella tai monissa muissa palveluissa. Neuropsykiatristen asiakkaiden palvelut järjestetään pääasiassa sosiaalihuoltolain alaisina harkinnanvaraisina palveluina.
Millaisia hyötyjä olette tällä ratkaisulla saavuttaneet sosiaalityössä/vammaispalveluissa?
Neuropsykiatristen asiakkaiden palveluiden tiimissä meillä on tällä hetkellä hyvin osaamista ja resurssia. Sosiaalityöntekijäresurssin lisäksi tiimissä on tämän vuoden alusta aloittanut myös sosiaaliohjaaja.
Neuropsykiatristen asiakkaiden asioiden käsittelyä tukee moniammatillinen tiimi, joka kokoontuu säännöllisest. Tiimissä on sosiaalityön osaamisen lisäksi lääkäri- ja psykologiosaaminen käytettävissä asiakkaiden moninaisten ja haastavienkin tilanteiden ratkomiseen.
Mielestäni hyöty tässä nykyisessä järjestelyssä on, että neuropsykiatristen asiakkaiden asiat on palveluissa järjestetty hyvin keskitetysti ja tällöin voidaan turvata asiakkaiden hyödyksi tarvittavaa erityisosaamista näissä asioissa.
Millaista palautetta olette saaneet NEPSY -asiakkailtanne tai heidän läheisiltään?
Kokemukseni on, että asiakkaat tai heidän läheiset eivät yleensä kiinnitä tähän asiaan erityistä huomiota, toisinaan keskustellaan kyllä siitä, miksi asiakkuus on vammaispalveluissa. Joskus joku on voinut kertoa, ettei koe olevansa nimenomaan vammaispalvelun asiakas, mutta enemmän tämä on hallinnollinen ratkaisu ja asiakkaatkin sen kyllä aina ymmärtävät, kun asiaa avataan.
Mitä etuja tällä ratkaisulla on työntekijöiden näkökulmasta? Entä mahdollisia haasteita?
Mielestäni käytännön työskentelyssä tällä ratkaisulla on ainoastaan etuja, nimenomaan erityisosaamisen kannalta.
Meillä on oma neuropsykiatristen asiakkaiden tiimi, jossa käsittelemme uudet hakemukset ja asiakasasiat viikottain. Lähdemme siitä sitten tekemään yhteistyötä esimerkiksi oman talon ja kaupungin muiden sosiaalipalveluiden sekä tarvittaviessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö toimii myös toisinpäin eli meitä voi pyytää työpariksi muihin palveluihin neuropsykiatristen asiakkaiden asioiden kanssa työskentelyyn.
Mitä haluaisit viestiä tästä ratkaisusta muihin kaupunkeihin tai kuntiin?
Näen tärkeimpänä palveluiden järjestämisessä sen, että palvelut olisivat helposti löydettävissä. Asiakas löytää helposti, mihin ottaa yhteyttä näissä asioissa ja työntekijän, joka näitä asioita omassa kunnassa hoitaa. Toiseksi pidän tärkeänä neuropsykiatrista osaamista, johon on hyvä olla osaamista koulutuksen ja työkokemuksen kautta.
Neuropsykiatriseen sisältyy neurologisen puolen lisäksi myös psykiatrinen puoli eli usein myös psyykkisen tuen tarve näyttäytyy asiakkaiden tilanteissa. Seinäjoen sosiaalipalveluissa tähän osaamiseen kouluttaudutaan esimerkiksi neuropsykiatrinen valmentaja -koulutuksen kautta. Monissa muissakin kaupungin palveluissa kouluttaudutaan neuropsykiatrisiksi valmentajiksi meidän tiimin lisäksi.
Kertoisitko aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden ”rajanvedosta” ja toisaalta yhteistyöstä?
Karkea rajanveto asiakkuuksissa kulkee diagnostiikan kautta, jos asiakkaalla on selkeä neuropsykiatrinen diagnoosi, esimerkiksi autismin kirjon diagnoosi, niin silloin vastuutyöntekijä on vammaispalveluissa ja palvelut järjestellään vammaispalveluiden kautta. Teemme paljon yhteistyötä talon sisällä ja asiakasta voidaan tavata erilaisilla työntekijäkokoonpainoilla eri palveluista. Ensisijaisesti katsomme yhdessä asiakkaan tilanteen kokonaisuutta, millaisia palveluita hän tilanteessaan tarvitsee ja millaisesta avusta hän hyötyisi. Tämän pohjalta palveluita lähdetään räätälöimään kokonaisuudeksi asiakkaan parhaaksi.
Kuinka suuri osa NEPSY -asiakkaistasi on autismikirjolla?
Asiakkaista suurin osa on autismikirjon henkilöitä ja asiakkaiden ikäjakaumassa suurimmat ikäjakaumat ovat peruskouluikäisissä lapsissa ja nuorissa aikuisissa.
Millaista tukea autismikirjon asiakkaasi tavallisesti tarvitsevat?
Lasten osalta keskeinen palvelumuoto on autismikuntoutusohjaus, joissa asiakasryhmänä ovat peruskouluikäiset lapset. Aikuisten osalta palvelumuodot ovat moninaisemmat. Tarjoamme neuropsykiatrisia valmennusjaksoja, joita toteuttaa kaupungin oma työntekijä.
Monesti arjen sujumiseen tarvitaan tukea, jota pystymme järjestämään kaupungin tuetun asumisen ja muiden palveluntuottajien tarjoamien palveluiden kautta eritasoisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kotiin vietävää tukea eli tukikäyntejä, asumisvalmennusjaksoa tai asumisen jaksoa erityyppisessä tukiasumisessa tai asumispalveluyksiköissä asuen. Usein riittävä tuki järjestyy omassa kodissa asuen.
Tarjoamme myös jonkin verran työ- ja päivätoimintatyyppistä palvelua kuntoutumisen tueksi. Lapsia koskien saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi omaishoidontuki, johon liittyvät myös omaishoitajan vapaat. Niiden järjestämiseksi on erityyppisiä tapoja järjestää omaishoitajan kuukausittainen vapaa ja hoidettavan hoito sille ajalle.
Miten autismikirjon asiakkaidesi palvelutarpeet siirtymävaiheissa (jatko-opintoihin siirtyessä ja itsenäistyessä) näkyvät työssäsi?
Itsenäistymisen siirtymävaihe on tärkeä vaihe, jolloin on hyvä arvioida tilannetta myös palveluiden kannalta. Näissä tilanteissa on tärkeä katsoa kokonaisuutta, mistä osista riittävä tuki näihin tilanteisiin saadaan räätälöityä.
Millaista tukea autismikirjon nuori voi saada jatko-opintoihinsa?
Oppilaitoksissa on yleensä hyvät valmiudet ja osaamista vastaamaan opiskelijoiden erityisiin haasteisiin ja teemme yhteistyötä oppilaitosten kanssa nuorten asioissa. Nuorilla saattaa olla myös terveydenhuollon hoitokontakteja, joista he saavat tukea siirtymätilanteisiin. Myös esimerkiksi Kelan Nuotti-valmennus tarjoaa tukea, jos nuorella on mietinnässä mihin hakeutua tai on opintoihin liittyviä asioita kesken tai opinnot ovat keskeytyneet.
Millaista tukea autismikirjon nuori voi itsenäistymiseensä saada?
Itsenäistymisen vaiheessa tukena voi toimia esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus, jota kautta monia asioita pystytään yhdessä nuoren kanssa viemään eteenpäin. Kaupungin nuorille suunnatuista palveluista löytyy myös monia hyviä vaihtoja, riippuen ihan nuoren tuen tarpeesta.
Millä tekijöillä näyttäisi olevan eniten merkitystä autismikirjon nuorten jatko-opintojen onnistumisen ja itsenäistymisen kannalta?
On tietysti tärkeää löytää oma kiinnostava opiskeluala, jota haluaa lähteä opiskelemaan. Opiskelupaikan tuki on ehdottoman tärkeä heti opintojen alusta lähtien, jolloin voidaan huomioida nuoren erityistarpeet opintojen suhteen.
Mitä neuvoja tai terveisiä antaisit autismikirjon nuorelle, jolle jatko-opintojen aloittaminen ja itsenäistyminen ovat ajankohtaisia?
Sanon aina vanhemmille ja nuorelle, että itsenäistymisen vaiheessa tarvittaessa kannattaa ottaa yhteyttä, niin katsotaan yhdessä tilanne ja mietitään, mitä tarpeita on ja mitä tukea voitaisiin löytää tähän elämänvaiheeseen. Kouluterveydenhuolto on myös keskeinen tekijä, joka tekee nuorten kanssa itsenäistymisen siirtymävaiheen tuen tarpeen arviointia.
Miten nuori tai hänen vanhempansa voisi valmistautua siirtymävaiheiden palvelutarpeisiin? Miten kannattaisi edetä tässä prosessissa?
Mielestäni on tärkeää, että nuoren tilanteesta on ajantasainen tieto ja että vaihtoehdot, joita valitaan esimerkiksi opiskelun ja asumisen suhteen ovat realistisia ja suhteessa nuoren taitoihin. Silloin on turvallista lähteä etenemään ja opettelemaan uusia taitoja. Tärkeintä on, että nuorta ei jätetä selviytymään yksin, vaan tukena on läheiset ja tarvittavaa verkostoa ja palveluita.
Mikä on työssäsi haastavinta?
Asiakas ohjautuu palveluihin toisinaan vasta sellaisessa vaiheessa, jossa elämäntilanteessa on vaikuttamassa monenlaiset haasteet yhtäaikaisesti. Tällöin sosiaalityön tukena on moniammatillisuus ja tiimityön tuki sekä yhteistyö monien toimijoiden kanssa. Asiakkaan tuki muodostuu tällöin monien ammattilaisten yhteistyön myötä.
Mikä on työssäsi palkitsevinta?
Pidän työssäni keskeisenä kuntoutumisen näkökulmaa ja tässä työssä pääsee näkemään usein tilanteita, joissa asiakas pääsee asioissaan eteenpäin. Erityisesti hienoa on nähdä, kun asiakas löytää omaa polkuaan ja niitä asioita, joita haluaa elämässään lähteä toteuttamaan.
Onko joku yksittäinen palaute tai asiakastapaus jäänyt mieleesi?
Monilla asiakkailla on pitkäkin kokemus palveluiden piirissä olemisesta ja heiltä kuulee kokemuksia erilaisista palveluista. Samalla pääsee myös näkemään millaisia palvelupolkuja asiakkaalla on ollut ja saa sitä kautta laajempaa näkökulmaa asiakkaan kannalta katsottuna. Asiakkaan näkökulma on työssä aina tärkeää pitää mielessä.
Ja kyllä monet kohtaamiset asiakkaiden kanssa jäävät mieleen. Paras palaute itselleni varmasti on se, kun näkee, että asiakas on tyytyväinen yhteiseen työskentelyyn asiakkaan tavoitteiden parhaaksi.
Jaana Kasi työskentelee sosiaalityöntekijänä Seinäjoen kaupungin vammaispalveluissa.
