Tietoa palveluista

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla

Vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Ne voivat tuottaa palvelut yksin tai muodostaa kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja muilta kunnilta, järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. 

Autismiystävällisyys tukimuodoissa ja palveluissa edellyttää autismikirjon piirteiden tunnistamista. Autismikirjon piirteet näyttäytyvät hyvin yksilöllisesti erilaisina vahvuuksina, rajoituksina tai tarpeina. Tästä syystä myös tuki ja palvelu on määriteltävä aina yksilöllisesti. Autismikirjon ihmisillä tuen ja palvelun tarve vaihtelee elämäntilanteen ja iän mukaan. Usein voimakkaampaa tukea tarvitaan elämän muutosvaiheissa, joita ovat muun muassa siirtyminen jatko-opintoihin ja muuttaminen vanhempien luota omaan asuntoon.

Terveyspalvelut

Terveydenhuollon palveluissa vastuu kuntoutussuunnitelman tekemisestä on hoitavalla lääkärillä. Kuntoutussuunnitelma laaditaan julkisen terveydenhuollon yksikössä yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelman laadintaan osallistuu tavallisesti moniammatillinen työryhmä, johon voi kuulua psykologi ja toimintaterapeutti tai muu työntekijä. 

Kuntoutussuunnitelma sisältää tutkimusten, palautteiden sekä kuntoutujan kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella tarpeellisiksi todetut toimenpiteet. Suunnitelma perustuu kuntoutujan ja hoitavan tahon yhteistyössä arvioimaan kuntoutustarpeeseen. Kuntoutussuunnitelma laaditaan aina yksilöllisesti kokonaistilanne huomioiden. Kuntoutusta järjestetään joko julkisen terveydenhuollon, Kelan tai vakuutusyhtiöiden korvaamana. Lisätietoa terveydenhuollon potilaan asemasta ja oikeuksista

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalvelujen tarve laitetaan vireille ottamalla yhteyttä oman kotikunnan sosiaalitoimeen. Yhteydenoton voi tehdä autismikirjon ihminen itse, läheinen tai esimerkiksi ammattihenkilö. Vireilletulon jälkeen sosiaalitoimessa tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa kartoitetaan asiakkaan elämäntilanne sekä tuen tarpeet. Palvelutarpeen arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa. Lisätietoa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Asiakas- tai palvelusuunnitelman laatiminen on kunnan vastuulla. Suunnitelmaan kirjataan palvelutarve sekä suunnitelma siitä, miten palvelut ja tukitoimet aiotaan järjestää. Asiakas- tai palvelusuunnitelma ohjaa palvelujen järjestämistä. Suunnitelma antaa sosiaalihuollon asiakkaalle mahdollisuuden osallistua oman tukensa suunnitteluun ja vaikuttaa saamiinsa palveluihin. Palvelukohtaisen päätöksen saamiseksi vaaditaan yleensä kirjallinen hakemus, esimerkiksi hakemus asumispalvelusta. 

Vammaispalvelut

Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä heidän tarpeitaan vastaaviin palveluihin ja tukitoimiin. Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Kunnan järjestämillä palveluilla ja tukitoimilla helpotetaan vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. 

Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille sopiviksi ja esteettömiksi. Kun yleisten palvelujen tai sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten vammaispalveluja niiden säännösten mukaan, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua. Vammaispalvelulaki 8 §

Vammaispalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien sekä niiden järjestämistapojen selvittämiseksi. Palveluja voivat kuntien ohella tuottaa myös yksityisen tai kolmannen sektorin toimijat.

Asuminen

Asunnon hankintaa on tärkeä suunnitella huolella, jotta asunto palvelisi elämänkaaren eri vaiheissa. Turvallisuus niin kodin ympäristössä kuin kotona tulee huomioida yksilöllisesti suunnitteluvaiheessa.

Itsenäisellä asumisella tarkoitetaan asumista yksin ilman merkittävää tukea ammattilaiselta tai perheeltä. Itsenäisesti asuvilla hyvätasoisilla autismikirjon nuorilla olisi hyvä olla tukihenkilö tai yhteyshenkilö, jolta hän voi kysyä tarvittaessa neuvoja ja jonka puoleen hän voi kääntyä ongelmatilanteissa. 

Jos asumiseen tarvitaan tukea, kannattaa suunnittelu aloittaa ottamalla yhteyttä oman kunnan sosiaalitoimeen. Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisen järjestämisessä. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut.

Tuettua asumista järjestetään sosiaalihuoltolain perusteella henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen järjestämistä sosiaaliohjauksen tai muiden sosiaalipalvelujen tuella. Tukiasunnon hankinta alkaa muuttajan halusta itsenäistyä ja saada oma koti. Tukiasumisen mahdollisuuksia tarjoavat useat kunnat ja esimerkiksi järjestöt.

Kunnan on järjestettävä palveluasumista, mikäli vaikeavammaisella henkilöllä on välttämätön tarve palveluille suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Palveluasuminen kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin, joten palvelu täytyy myöntää subjektiivisena oikeutena, jos henkilö täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa asetetut myöntämiskriteerit.

Palvelujärjestelmä mukailtuna

Alla on kuvattuna palvelujärjestelmä, joka on laadittu jatko-opintoihin suuntaavan ja itsenäistyvän nuoren mahdollisten palvelutarpeiden näkökulmasta. Palvelujärjestelmän kuvaus ei ole täysin kattava, vaan sen tarkoituksena on olla apuna palvelujen hahmottamisessa.

Palvelujärjestelmän kuvaus kennorakenteena. KELA:n palveluihin kuuluvat taloudellinen tuki, kuntoutus ja kuntoutukseen liittyvät tuet. Hyvinvointialueen sosiaalipalveluja ovat sosiaalityö, lastensuojelu, asumispalvelut, vammaispalvelut, kotipalvelut, päihdetyö ja harkinnanvarainen toimeentulotuki. Hyvinvointialueen terveyspalveluja ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus. Sosiaalipalveluissa laadittavia suunnitelmia ovat palvelusuunnitelma ja asiakassuunnitelma. Terveyspalveluissa potilaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Julkisia palveluja täydentäviä ovat järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja opiskeluterveydenhuollon tarjoamat palvelut.

Lisätietoa KELA:n palveluista:

KELA:n palveluihin voit tutustua tarkemmin KELA:n sivuilla

KELA:n palveluihin voit tutustua myös selkokielellä

Pikaoppaassa tietoa KELA:n kuntoutusvaihtoehdoista ja niiden hakemisesta

Pikaoppaassa tietoa KELA:n opintoetuuksista 

Pikaoppaassa tietoa KELA:n asumistuesta

Hae tilanteeseesi sopivaa sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssia KELA:n kuntoutuskurssihakupalvelusta

KELA:n NUOTTI – valmennus

Tutustu KELA:n Oma Väylä -kuntoutukseen 

Tutustu KELA:n sivuilla neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolkuihin Suomessa

Lisätietoa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista: 

Lisätietoa sosiaali- ja terveyspalveluista löydät kotikuntasi verkkosivuilta 

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla tietoa sosiaalipalveluista 

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla tietoa terveyspalveluista

Kuntaliiton sivuilla tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista

THL:n Vammaispalvelujen käsikirjassa tietoa Vammaispalveluista 

Järjestöjen sosiaaliturvaoppaassa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöistä 

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n sosiaaliturvaoppaassa tietoa palveluista, tukitoimista ja neuvoa niiden hakemisesta

TATU ry:n sivuilla tietoa perheille suunnattujen tukien ja palvelujen järjestämisestä

Lisätietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta:

Neuropsykiatriset valmentajat ry – Tietoa valmennusmenetelmästä ja sen osaajista.

Lisätietoa opiskeluterveydenhuollosta:

Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla tietoa opiskeluterveydenhuollosta

Lisätietoa palveluista ja hakemisesta:

Autismisäätiön Kohti itsenäistä oman näköistä elämää – Opas aikuistuvan autismikirjon henkilön tuen tarpeen tunnistamiseen ja tukipalveluiden löytämiseen

Autismisäätiön Osallisena ja yhdenvertaisena peruskoulun jälkeen – Opas aikuistuvan autismikirjon henkilön yksilöllisen tuen rakentamiseen

Lakitoimisto Kumpuvuoren hakemuskone on apunasi, jos jonkin vammaisoikeudellisen sosiaali- tai terveyspalvelun hakeminen on ajankohtaista!

Autismiliiton Autismikirjon aikuisen palvelutarpeen arviointi – Opas sosiaalihuollon ammattihenkilön ja asiakkaan tueksi

Autismiliiton Aikuisiän toimintakyky autismikirjolla – Opas toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen arviointiin

Lisätietoa valitus- ja vaikuttamismahdollisuuksista

Muutoksenhaku: Jos saat viranomaiselta päätöksen, johon haluat hakea muutosta, aloita lukemalla muutoksenhakuohjeet. Toimi niiden mukaisesti ja laadi kirjallinen oikaisuvaatimus/valitus. Kirjoita oikaisuvaatimukseen/valitukseen nimesi, osoitteesi, päätöksen tiedot (päiväys ja kuka päätöksen on antanut), selkeästi mitä vaadit (esim. viranhaltijan päätös on kumottava ja sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu/tukitoimi/avustus) sekä perustelut, minkä vuoksi sinulle on myönnettävä hakemasi palvelu (esim. olet vaikeavammainen henkilö, kerro tarkasti, miten toimintarajoite ilmenee ja miten palvelu tilannettasi helpottaisi jne.). Muista lähettää valitus annetussa määräajassa, muuten sitä ei käsitellä. Laita liitteeksi mahdolliset lääkärintodistukset, terapeuttien lausunnot ja muut asiaan liittyvät asiakirjat.

Sosiaalitoimen viranhaltijan päätökseen voi hakea oikaisua kunnalliselta sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä (esimerkiksi sosiaalilautakunnalta) 30 päivän kuluessa siitä, kun on saanut päätöksen tiedoksi. Oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin käy ilmi päätökseen liitetystä oikaisuvaatimusosoituksesta. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lue lisää Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta 2022.

Muistutus on vapaamuotoinen keino reagoida sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin eli esimerkiksi huonoon kohteluun. Muistutus osoitetaan kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, ja siihen on annettava kohtuullisessa ajassa perusteltu vastaus. Kohtuullisen ajan on yleensä katsottu olevan noin kuukausi. Toimintayksiköiden on tiedotettava asiakkaitaan / potilaitaan heidän oikeudestaan tehdä muistutus riittävällä tavalla ja järjestettävä muistutuksen tekeminen mahdollisimman vaivattomaksi.

Sosiaali- ja potilasasiamies: Jos potilas tai sosiaalihuollon asiakas kokee tulleensa sosiaali- tai terveydenhuollon palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan sosiaali- tai potilasasiamiehen kanssa. Sosiaali- tai potilasasiamies voi esimerkiksi neuvoa ja avustaa muistutusten teossa. Nämä palvelut ovat maksuttomia. Lue lisää sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävistä STM:n sivuilta.