Aistien erityispiirteet
Autismikirjon nuorella aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja tavallisesta poikkeavaa. Nuori voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten valolle, kosketukselle, väreille ja äänille. Esimerkiksi ympäristön erilaiset taustaäänet, jotka harvoin haittaavat muita ihmisiä, saattavat kuulostaa kovilta ja häiritseviltä. Ympäristöstä johtuva aistikuormitus voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna.
Helpoimmin havaittavia ovat näköön ja kuuloon liittyvät herkkyydet. Yli- ja aliherkkyyksiä voi esiintyä samoilla aistialueilla ja ne voivat vaihdella hyvinkin paljon eri elämänvaiheissa. Vaihtelua voi tapahtua jopa päivittäin. Aistien erityispiirteet korostuvat usein väsyneenä tai stressaantuneena.
”Sähkölaitteen sirinä ja katossa loistavan loisteputken valo vaikeuttavat keskittymistäni.”
Aistitaulukkoon on koottu aisteihin liittyvät erityispiirteet, yli- ja aliherkkyydet.
| AISTIEN ERITYISPIIRTEET | YLIHERKKYYS | ALIHERKKYYS |
| NÄKÖ | Kirkkaiden, välkkyvien valojen välttely. Liian monet tai voimakkaat värit ja tavarapaljous ahdistavat. Kohti liikkuvat esineet voivat aiheuttaa pelkoa. | Voimakkaiden näköaistimusten hakeminen. |
| KUULO | Tietyt äänitaajuudet tuntuvat epämiellyttäviltä; koneiden ja valaisimien äänet, ihmisten tuottamat äänet, äkilliset ja kovat äänet, monet yhtäaikaiset äänet. | Kuulossa voi olla poikkeavuutta tai heikentymää. Huomion kiinnittämättä jättäminen tiettyihin ääniin. Meluisista paikoista nauttiminen. Ovien ja tavaroiden paiskomisesta tai tavaroiden rikkoutumisen aiheuttamasta äänestä nauttiminen. |
| MAKU | Happamien tai vieraiden makujen sekä voimakkaiden mausteiden välttäminen. (Ruuassa vaikuttavat myös rakenne, väri, haju.) | Voimakkaiden makuaistimusten hakeminen (esimerkiksi voimakkaat mausteet). |
| HAJU | Voimakkaiden hajujen ja hajusteiden välttäminen (ihmiset, ruuat, eläimet, luonto). | Voimakkaiden hajujen ja hajusteiden suosiminen (myös ns. epämiellyttävät hajut). |
| TUNTO Pintatunto ja syvätunto | Kipuherkkyyttä. Tavallinen kosketus, tietyt materiaalit, vaatteiden saumat ja pesumerkit sekä sukat voivat tuntua epämiellyttäviltä; samoin suihku ja hiusten harjaaminen. | Vaikeutta tunnistaa kipua. Pyrkimys saada etenkin syvätuntoon liittyviä aistimuksia. |
| LIIKE- JA TASAPAINOAISTI | Motorista kömpelyyttä. Korkeiden paikkojen ja epätasaisen maaston välttelyä. Liukuportaat ja hissi saattavat tuntua pelottavilta. | Liikehakuisuutta, joka ilmenee esimerkiksi keinumisena tai heijaamisena. |
Murrosikä ja aistit
Murrosikä lisää monesti autismikirjon nuoren aistikuormitusta. Omassa kehossa tapahtuvat fyysiset muutokset saavat kehon tuntumaan vieraalta. Murrosiän aiheuttama aistien kuormittuminen nostaa stressitasoa, joka puolestaan lisää aistikuormitusta. Niinpä haastava käyttäytyminen monesti lisääntyykin murrosiän aikana.
Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen voi olla vaikeaa osalle autismikirjon nuorista. Nuori ei ehkä ymmärrä hygieniasta huolehtimisen merkitystä sosiaalisen hyväksynnän kannalta tai aistitoimintoihin liittyvä erityisyys voi vaikuttaa henkilökohtaisen hygienian hoitoon. Esimerkiksi hygieniatuotteiden tuoksu tai suihkussa käyminen voi tuntua epämiellyttävältä ja kuormittaa aisteja entisestään. Hygienianhoitoon liittyvät vaikeudet voivat joskus selittyä myös toiminnanohjauksen haasteilla.
Aistitoimintojen säätely
Autismikirjon nuoren aistit voivat ylikuormittua helposti. Aistikuormitusta voivat lisätä erilaiset äänet, valot, hajut ja ihmisvilinä. Nuori voi pyrkiä itse vähentämään aistien kuormittumista sulkemalla pois osan aisteistaan esimerkiksi aurinkolasien tai vastamelukuulokkeiden avulla. Myös vetäytyminen rauhalliseen paikkaan ja rauhoittuminen itselleen sopivalla tavalla (esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoitukset, erilaiset stressinhallintaan liittyvät apuvälineet tai stimmaus) voivat auttaa vähentämään kuormitusta. Näiden apukeinojen tarkoituksena on säädellä aistikuormitusta ja rauhoittaa hermostoa, eikä niitä tulisi rajata tai kieltää, ellei se ole aivan välttämätöntä.
Mitä on stimmaus?
Stimmauksessa (engl. self-stimulation, stimming) kyse on toistavasta liikkeestä, tekemisestä, ääntelystä tai puheesta, jolla autismikirjon ihminen pyrkii rauhoittamaan itseään ja säätämään stressiä. Stimmaus lisääntyy yleensä silloin, kun ihminen on ylivireä, hermostunut, väsynyt, peloissaan tai kipuinen. Stimmauksen tarkoituksena on hermoston rauhoittuminen ja ylikierroksilla käyvän hermoston palauttaminen lähemmäs normaalia tilaa. Sen avulla voi laukaista myös positiivisiin asioihin liittyviä jännitteitä.
On tärkeää huomioida, että aistien erityisyys voi olla myös vahvuus tai voimavara, joka tuo mielihyvää ja auttaa rentoutumaan. Siksi aistikokemusten saamiselle ja niiden käsittelylle on hyvä varata riittävästi aikaa.
”Tunnen syvää rakkautta tietynlaisia aistinautintoja tai kokemuksia kohtaan. Mä kutsun näitäkin ekkoiksi, koska mä hakeudun niiden äärelle rentoutuakseni.”
