Autismikirjo – mistä on kysymys?
Autismikirjo on synnynnäinen ominaisuus, joka ilmenee yksilöllisesti autismikirjon ihmisten tavassa aistia ja kokea ympäröivää maailmaa sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Autismikirjolla
Sanotaan, että nykyään elämme omien valintojemme muodostamassa kuplassa, ja siksi ehkä menetämme osan kyvystämme kohdata sen ulkopuolelta tulevia asioita ja ihmisiä.
On aika puhkaista autismikupla!
Autismikirjon ihmisillä on paljon vahvuuksia. Monilla heistä on hyvä keskittymiskyky ja kyky havaita yksityiskohtia, huomata virheitä sekä ratkaista monimutkaisiakin ongelmia. Heillä on myös hyvä oikeudentaju ja vahva sitoutuminen sääntöihin. Osalla heistä voi olla erityisiä mielenkiinnon kohteita, eli ekkoja, ja niihin saattaa liittyä poikkeuksellista osaamista. Suurin osa autismikirjon ihmisistä on älykkyydeltään normaalilla tasolla, ja heillä on hyvät akateemiset taidot.
Autismikirjon ihmisillä esiintyy kuitenkin myös eriasteisia, yksilöllisesti ilmeneviä toiminnanohjauksen vaikeuksia, jäykäksi tulkittavaa ajattelua ja käyttäytymistä sekä haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Autismikirjon ihmisistä moni reagoi poikkeavasti aistiärsykkeisiin, minkä takia he ovat alttiita ylikuormittumiselle ja heitä yhdistää erityinen stressiherkkyys. Tuoreen suomalaistutkimuksen (Jokiranta-Olkoniemi et al. 2020) mukaan 78 %:lla autismikirjon ihmisistä on lisäksi psykiatrisia liitännäishäiriöitä.
Autismikirjon esiintyvyys väestöstä on noin 1–1,2 % eli Suomessa n. 55 000–66 000 ihmistä. Autismikirjon häiriötä on tavattu pojilla enemmän kuin tytöillä. Esiintyvyyssuhde sukupuolittain on 3:1. Autismin ydinpiirteet ovat samat tytöillä ja pojilla, mutta niiden ilmeneminen poikkeaa toisistaan. Autismi-lehti: Autismi ilmenee tytöillä eri tavalla
Autismikirjon häiriö on tarpeen diagnosoida myös nuorilta ja aikuisilta, jotta valmennus itsenäiseen elämään, ammatilliset jatko-opinnot ja muut kuntoutustoimet voidaan suunnitella realistisesti ja syrjäytymistä ehkäisten. Tukitoimet on syytä aloittaa jo autismikirjon häiriön epäilyn herätessä. Tarkempien arvioiden ja diagnoosin jälkeen kuntoutusta ja lähiympäristön ohjausta voidaan kohdentaa vielä tavoitteellisemmin ja yksilölliset tarpeet huomioiden.
”Opintojeni keskeytymisen olisi voinut estää diagnoosin saaminen, itsetuntemus ja riittävä tuki.”
Nykyisin autismi nähdään kirjona, joka ilmenee hyvin yksilöllisesti ja sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat vaihtelevia. Yksilöllinen toimintakyky edellyttää räätälöityjä tukipalveluita, jotka voivat muuttua iän ja elämäntilanteen mukaan. Autismikirjon ihmisten kykyprofiili on usein epätasainen, minkä vuoksi tuen tarpeen arviointi on vaativaa. Autismikirjon ihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa saatetaan helposti joko ali- tai yliarvioida. Kuntoutuksella ja tukitoimilla sekä toimintakykyä tukevalla ympäristöllä voidaan kuitenkin vaikuttaa merkittävästi autismikirjon ihmisen hyvinvointiin ja selviytymiseen.
Mikä aiheuttaa autismikirjon häiriön?
Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jonka taustalla on aivojen toimintaan vaikuttavia monitekijäisiä syitä. Syyt voivat olla sekä geneettisiä että ympäristötekijöistä johtuvia. Autismikirjon häiriön syitä ei vielä täysin tunneta ja suuri osa taustalla olevista tekijöistä jääkin selvittämättä. Autismikirjon häiriö on pysyvä ominaisuus.
Autismikirjon häiriön diagnosointi muuttuu
Autismiin liittyvässä diagnoosimuutoksessa ICD-10 tautiluokitus korvautuu ICD-11-luokituksella, jolloin erillisten diagnoosien (autismi, Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi, disintegratiivinen kehityshäiriö) tilalla käytetään diagnoosia ”autismikirjon häiriö”.
