Jatko-opinnot

Koulutuksella on suuri merkitys tulevaisuuden rakentamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. On tärkeää huomata ne asiat, jotka sujuvat hyvin ja joihin itsellä riittää motivaatiota, valmiuksia ja osaamista. Omalla opiskelu-urallaan onnistuu parhaiten, kun voi käyttää parhaita kykyjään ja omia vahvuuksiaan ja rakentaa tulevaisuuden suunnitelmat niiden varaan.

On hyvä muistaa, että jokaisen nuoren tilanne on yksilöllinen. Jotkut tarvitsevat opinnoissaan paljon tukea, toiset taas selviytyvät täysin itsenäisesti. Hyvä itsetuntemus, omien vahvuuksien löytyminen, oikeat opiskelujärjestelyt ja muilta saatava tuki auttavat opiskelussa, opintojen loppuun saattamisessa ja oman elämän aloittamisessa.

Lukioon, ammattikouluun tai korkeakouluun siirryttäessä vanhempien ja opettajien kontrolli opiskelusta vähenee ja oppimisympäristö muuttuu vähemmän strukturoiduksi. Samaan aikaan itseohjautuvuuteen liittyvät vaatimukset, kuten opintojen ja tehtävien itsenäinen suunnittelu ja aikatauluttaminen sekä omaa tulevaisuutta koskevien valintojen ja päätöksien tekeminen kasvavat. Opiskelu edellyttää aiempaa omatoimisempaa ja aktiivisempaa otetta ja voimia hankkia tarvittavat tukitoimet.

Opiskelun aloittaminen toisella paikkakunnalla tarkoittaa usein myös muuttoa uuteen ympäristöön. Tutkinnon asettamien akateemisten vaatimusten lisäksi on tällöin osattava esimerkiksi laittaa ruokaa, siivota ja maksaa laskut. Uuteen ympäristöön sopeutumisessa myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä.


”Jatko-opinnot saattavat helposti keskeytyä, jos ei saa tukea esimerkiksi siirtymiin, tilojen hahmottamiseen, aikataulujen jäsentämiseen ja tehtävien ohjeistuksiin.”


Jatko-opintojen alkaessa yhdessä suunniteltu tai koulun antama struktuuri on usein tarpeen. Hyödyllistä on myös konkreettinen tuki opiskeluun ja arjen toimiin. Turvallinen oppimisympäristö sekä opiskelun selkeät rakenteet ja tukitoimet hyödyttävät kaikkia opiskelijoita. On ensiarvoisen tärkeää, että koti ja oppilaitos sekä mahdollinen muu kuntouttava verkosto kulkevat nuoren rinnalla tukemassa kasvua, oppimista ja nuoren kykyä tehdä omaa elämää koskevia valintoja. Monet autismikirjon nuoret opiskelevat jaksamisensa äärirajoilla, varsinkin jos autismiymmärrystä ja riittävää tukea ei ole saatavilla.

Autismikirjon nuorten kohtaamisia toisen asteen opinnoissa

Työni kautta olen oppinut tuntemaan autismikirjon nuoria; heidän vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan ja haasteitaan. Jokainen nuori on ollut oma ainutlaatuinen persoonansa.

Jatko-opintojen suunnittelu onnistuneen siirtymän edellytyksenä

Lakiuudistus on pidentänyt oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen. Jokaisen peruskoulunsa päättävän tavoitteena on toisen asteen koulutuksen suorittaminen. Hakeutumisvelvoite tuli voimaan vuoden 2021 alussa. Muutos toi mukanaan paineita ja uusia vastuita siirtymävaiheen tuen vahvistamiseen ja koulutusten uudistamiseen. Kohtaamisen ja yhteistyön merkitys korostuvat entisestään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulle on koottu kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuuden laajentamisesta.

Toisen asteen opintoja on tärkeää suunnitella jo hyvissä ajoin ennen peruskoulun päättymistä. Tuki realistisen ja omia kykyjä vastaavan tulevaisuudensuunnitelman tekemiseen on usein tarpeen. On hyvä muistaa, että moni autismikirjon nuori on sosiaaliselta ja emotionaaliselta kehitykseltään 2-3 vuotta opiskelutovereitaan jäljessä.

Opiskelupolkua tulisikin rakentaa omien taitojen ja vahvuuksien sekä voimavarojen varaan. Samaan aikaan oman piilossa olevan kasvupotentiaalin tunnistaminen ja käyttöön saaminen on tärkeää. Nivelvaiheessa kodin, yläkoulun ja toisen asteen oppilaitoksen välinen yhteistyö ja tiedonsiirto on olennaisessa osassa.

Opintoihin hakeutumisvaiheeseen löydät hyviä käytänteitä Vetovoimalan ohjausmallista. Lisäksi Studentum.fi -sivuston avulla voit saada apua itsellesi parhaiten soveltuvan opiskelupaikan valintaan esimerkiksi ammatinvalintatestin avulla.


”Jokainen nuori ansaitsee tulla nähdyksi omana itsenään ja saada tarpeittensa sekä valmiuksiensa mukaista koulutusta.”


On tärkeää olla itse mukana hankkimassa tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista ja suunnittelemassa omaa jatkopolkua. Tieto toisen asteen koulutusvaihtoehdoista luo perustan nivelvaiheen yksilölliselle suunnittelulle. Usein pelkkä tieto eri vaihtoehdoista ei riitä antamaan oikeaa käsitystä siitä, mitä tietyn ammattialan opinnot merkitsevät ja millaisiin työtehtäviin ne valmistavat. Siksi infotilaisuudet, tutustumiskäynnit ja koulutuskokeilut alan oppilaitoksissa antavat käytännön kokemuksia opiskelusta ja alan työtehtävistä sekä käsityksen omasta soveltuvuudesta kyseiselle alalle.

Erilaisten arviointityökalujen avulla voit tunnistaa omia vahvuuksiasi ja arvioida toimintakykyäsi 

Spiral – menetelmä muutostarpeiden tunnistamisen ja tavoitteiden asettelun tueksi 

Kykyviisari – itsearviointimenetelmä, jonka avulla voi selvittää omaa tilannettaan, keskeisiä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan 

Toimintakykyarvio.fi – toimintakyvyn tarpeiden kuvaamiseen kehitetty työkalu, jonka tarkoituksena on selvittää oppilaan, huoltajan ja ammattihenkilöiden yhteinen näkemys oppilaan toimintakyvystä. Toimintakykytieto voidaan siirtää myös toisen asteen oppilaitokseen, jotta riittävä tuki on saatavilla opintojen alusta lähtien. 

CREAR – arviointiväline, joka auttaa sinua arvioimaan elämäsi eri osa-alueita. Saat käyttöösi tietoa, joka ohjaa sinua kehittymään tulevaisuutesi tarpeita varten. 

Ruori – arviointimenetelmä, jonka avulla voit yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioida erityisen ja vaativan erityisen tuen tarvetta opinnoissa. Sisältää itsearvioinnin, RUORI–pelin ja asiantuntijoiden käyttöön tarkoitetun arvioinnin sekä ohjauskeskustelulomakkeen. 

Osallisuuden kokemus lisää motivaatiota 

Mielekkään tavoitteen eteen jaksaa ponnistella ja itselleen tärkeän asian saavuttamiseksi nähdä vaivaa, kun tutkinnon suorittamisen edut ovat konkreettisesti selvillä. Itselle parhaiten soveltuvan opiskelupaikan löytäminen on todennäköisempää, kun on osallisena ja mukana päättämässä asioista alusta lähtien. Osallisuuden kokemus lisää motivaatiota ja mahdollistaa tarpeellisen ennakoinnin ja varautumisen. On kuitenkin hyvä varautua myös siihen, että aina tieto opiskelupaikan saamisesta ei tule niin aikaisessa vaiheessa, että tarkasti kohdennettu muutosvaiheen suunnittelu olisi mahdollista.


Se, että mulla on kykyjä ja tiedonjanoa ja että mä menen jollain tapaa eteenpäin ja saavutan jotain, mikä on mulle merkityksellistä, on tärkeää. Mä tiedän taas vähän enemmän.


Opintojen etenemisen kannalta on tärkeää harjoitella taitoja, jotka auttavat esimerkiksi opintojen aikatauluttamisessa ja aikatauluissa pysymisessä, realistisen opiskelusuunnitelman laatimisessa sekä omien vahvuuksien löytämisessä. Myös opiskelun ja vapaa-ajan rytmittäminen sekä ajan varaaminen omista tarpeista huolehtimiselle ja rentoutumiselle ovat tärkeitä taitoja.

Saattaen yläkoulusta lukioon

Jatko-opintoihin siirtyminen on koulupolulla nivelvaihe, mikä edellyttää monien uusien taitojen hallintaa. Se on jännittävä ja paljon uutta sisältävä vaihe kaikille nuorille – saati autismikirjolaiselle. Ennakoinnin ja taitojen harjoittelun tarve korostuu tässäkin vaiheessa.

Valmentava koulutus vaihtoehtona peruskoulun jälkeen

Peruskoulussa hankittuja tietoja ja taitoja on mahdollista vahvistaa tarvittaessa nivelvaiheen koulutusten, kuten kymppiluokka (perusopetuksen lisäopetus), VALMA, TELMA, LUVA tai kansanopistojen pitkien linjojen avulla.

Kymppiluokka sekä lukioon ja ammatilliseen koulutukseen valmistavat koulutukset muuttuvat 1.8.2022 alkaen yhdeksi yhteiseksi nivelvaiheen kokonaisuudeksi. Tästä uudesta tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta käytetään lyhennettä TUVA. Myös kansanopistot ovat mukana nivelvaiheen kokonaisuudessa.

Peruskoulun päätyttyä monet autismikirjon nuoret ovat liian nuoria ja kypsymättömiä tekemään päätöstä ammatillisesta tulevaisuudestaan. Siksi lisäopetus tai valmentava koulutus voi olla hyvä vaihtoehto. Hakeutumalla edellä mainittuihin koulutuksiin nuori voi saada lisäaikaa oman tulevaisuuden ja ammatinvalinnan suunnitteluun sekä samalla vahvistaa elämänhallinta- ja opiskelutaitojaan. 

Toisen asteen opintoihin hakeutuminen

Toisen asteen opinnot tarkoittavat lukio- ja ammattikouluopintoja, jotka tähtäävät joko ylioppilastutkintoon tai ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Toisen asteen opintoihin haetaan pääsääntöisesti 9. luokalla helmikuussa alkavassa yhteishaussa. Lukio- ja ammatillisiin opintoihin liittyviä tarkempia tietoja ja hakuohjeet löytyvät Opetushallituksen Opintopolku.fi -palvelusta. 

Ammatillisissa oppilaitoksissa on lisäksi käytössä jatkuva haku, joka tarkoittaa mahdollisuutta hakeutua koulutukseen joustavasti ympäri vuoden. Tarkemmista hakuajoista, hakumenettelyistä ja valintaperusteista saa lisätietoa oppilaitoksilta. Ammatillisista erityisoppilaitoksista ja niiden tarjoamasta ammatillisesta erityisopetuksesta löytyy tietoa Ameo.fi -sivustolta.

Työmarkkinatorin ylläpitämältä Ammattitieto.fi -sivustolta saa tukea ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Sivustolla voi tutustua tarkemmin eri ammatteihin ja ammattialojen kuvauksiin sekä lukea uratarinoita. Sivustolla on myös linkki TE-toimiston AVO-ammatinvalintaohjelman itsearviointityökaluun, jonka avulla voi pohtia omia tavoitteita ja löytää niitä vastaavia ammatteja.

Korkeakouluopintoihin hakeutuminen

Toisen asteen opintojen jälkeen on mahdollisuus hakea ammattikorkeakouluun tai yliopistoon korkeakoulujen yhteishaussa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamista tutkintovaihtoehdoista ja korkeakouluopintojen sisällöistä löytyy lisätietoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omilta verkkosivuilta sekä Opintopolku.fi -palvelusta tai ammattikorkeakoulujen yhteiseltä Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta. 

Yhteishaku järjestetään keväisin ja syksyisin. Valtaosaan koulutuksista haetaan kevään yhteishaussa. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot on mahdollista aloittaa myös avoimen väylän kautta. Avoimella väylällä tarkoitetaan avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintoja, jotka suorittamalla voi hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Lisää avoimesta väylästä voi lukea Opintopolku -palvelusta: avoin yliopisto sekä avoin ammattikorkeakoulu.

Kohti jatko-opintoja

”Mä oisin kaivannut tukea siihen opintojen suunnitteluun, juurikin siihen, mitä opiskella, milloin opiskella ja mitä valita.” Heikki kertoo kokemuksistaan yliopisto-opintojen alkutaipaleella.

Millaisia esteitä autismikirjon opiskelijat kohtaavat opinnoissaan? 

Asianmukaisen tuen puute  

  • Puutteet tiedonsiirrossa ja siirtymävaiheen yhteistyössä
  • Epäselvyys, kenen puoleen tuen tarpeessa voi kääntyä, henkilökohtaisten tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten puuttuminen
  • Toimintakyvyn tason ymmärtäminen väärin ja toimintakyvyn osa-alueiden välisten erojen huomaamatta jääminen
  • Huomion kiinnittyminen toimintarajoitteisiin, ei niinkään vahvuuksiin tai olemassa oleviin selviytymiskeinoihin

Sosiaalinen ja fyysinen ympäristö  

  • Ryhmätöihin osallistuminen tai esiintyminen muiden edessä 
  • Aistikuormitus opiskeluympäristössä, kuten taustamelu, valaistus tai väkijoukot 
  • Rakennusten ja tilojen hahmottamisen vaikeus 
  • Sosiaalinen eristyneisyys opiskelupaikkakunnalla  

Epärealistiset odotukset  

  • Selkeän käsityksen puuttuminen siitä, millaista opiskelu todellisuudessa on  
  • Selkeän käsityksen puuttuminen opiskeltavien aiheiden ja kurssien sisällöistä  
  • Liian korkeat odotukset omaa tai toisten suoriutumista kohtaan  

Tehtävänantoihin liittyvät haasteet (vaikka itse asiasisältö olisi hyvin hallussa)  

  • Monitulkintaisten ja avoimeksi jäävien tehtävänantojen puutteellinen ymmärtäminen 
  • Puutteellinen kyky hahmottaa, minkä takia jokin asia on tehtävä  
  • Oman työn suunnittelun ja tarkistamisen vaikeus 
  • Opiskelijalle soveltuvien opiskelustrategioiden puuttuminen  
  • Epävarmuus annetun tehtävän suorittamiseen vaaditusta ajasta  

Siirtymävaihe aikuisuuteen on haastavampi kuin keskiverto-opiskelijalla 

  • Lapsuudenkodista omilleen muuttaminen 
  • Ajanhallinta ja uusien rutiinien luominen 
  • Omien etujen ajaminen

(Lähteenä käytetty Autism&Uni -opasta) 

Monet näistä haasteista ovat tuttuja kenelle tahansa uudelle opiskelijalle. Useimmat heistä kuitenkin sopeutuvat uuteen opiskeluympäristöön varsin nopeasti ja löytävät ystäviä tuekseen. Sen sijaan autismikirjon opiskelijalle samat haasteet voivat altistaa stressille ja johtaa eristäytymiseen ja masennukseen tai jopa opintojen keskeytykseen.

Mikään ei mennyt ensimmäisen vuoden syksynä hyvin!

23 -vuotiaan Asperger-nuoren yliopisto-opintojen alkutaival ei ollut kaikista helpoin. Ratkaisevassa roolissa oli yhteisen kielen löytyminen yliopiston ja kodin välillä sekä nuoren vahva halu suunnata koti aikuisuutta ja tulevaa.

Oikeanlaista ja riittävää tukea saavat opiskelijat usein menestyvät ja viihtyvät opinnoissaan. Heillä on erityisiä vahvuuksia, kuten vahvaa omistautumista ja keskittymistä valitsemaansa oppiaiheeseen, yksityiskohtien tajua, sitoutumista sääntöihin, korkeaa työmoraalia ja taipumusta loogiseen ja rationaaliseen ajatteluun. Nämä ominaisuudet ovat hyödyllisiä sekä yksilölle itselleen että laajemmin yhteiskunnalle.

Millaiset opetusjärjestelyt tukevat oppimista? 

Kannustaminen ja kohtaaminen sekä myönteisen ilmapiirin luominen ovat keskeisiä opiskelun tukikeinoja. Hyvä oppimisympäristö ottaa huomioon erilaiset oppimistyylit ja huomioi monipuolisesti eri aistikanavat. Opiskelijan kannalta on hyvä tunnistaa itselle paras tapa oppia. Opiskelijan kokonaistilanteen huomioiminen ja arkiohjauksen tuominen opintojen tueksi auttavat nuorta menestymään opinnoissaan ja valmistumaan.

Osa autismikirjon nuorista tarvitsee yksilöllistä ohjausta esimerkiksi erityisopettajalta, opinto-ohjaajalta tai kuraattorilta, osa hyötyy pienryhmäopetuksesta tai työpainotteisesta opetuksesta. Yksilö- ja ryhmämuotoisesta tuesta sekä konkreettisesta ohjauksesta, jossa arjen pulmatilanteisiin etsitään keinoja, voi olla ratkaisevasti apua. Myös oppilashuollon tuki auttaa eteenpäin. Esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus ja KELAn kuntoutukset, kuten NUOTTI -valmennus ja Oma Väylä -kuntoutus voivat myös olla tarpeellisia tukimuotoja opintojen edistämiseksi.

Esteettömyys ja saavutettavuus helpottavat opiskelua

Oppilaitosten ja korkeakoulujen tavoitteena ovat saavutettavat opiskeluympäristöt ja esteetön opiskelu. Tämä tarkoittaa eri erityisryhmien tarpeiden huomioimista opetuksessa. Jokaisella on oikeus saada opetusta ja oppia omien kykyjensä mukaisesti.

Opiskeluun ja opintojen etenemiseen liittyvissä erityiskysymyksissä voi saada ohjausta ja tukea kunkin oppilaitoksen ja korkeakoulun käytäntöjen mukaisesti. Yksilöllistä tukea ovat esimerkiksi opinto-ohjaus ja opiskelijan hyvinvointipalvelut, kuten kuraattorien, opintopsykologin tai opiskeluterveydenhuollon palvelut. Kaikilla erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta opintojen eri vaiheissa sekä yksilöllisiä tukimuotoja (esim. oma, rauhallinen tila, lisäaikaa tai apuvälineitä tarvittaessa) oppimistilanteissa.


Asenne-esteettömyys on näkymättömien esteiden huomioimista


Oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on nimetty henkilö tai yksikkö, joka vastaa opiskelijavalintojen ja opiskelun esteettömyydestä ja kertoo tarvittaessa tarkemmin esteettömyyskäytännöistä. Erityisesti opintoihin hakeutumisvaiheen ohjauksessa opiskelijan on tärkeää tiedustella saatavilla olevista tukimuodoista haku- ja valintakoetilanteissa sekä myöhemmin opintojen alkaessa. Mahdollisista esteistä ja tarpeista on hyvä ilmoittaa oppilaitokseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarvittavan tuen järjestämiseksi. Opintopolku.fi:ssä kerrotaan esteettömän opiskelun ja oppimisen tuen käytännöistä.

Onko opiskelusi tueksi jo kokeiltu näitä keinoja? 

  • Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ryhmätöitä tai suullisia näyttöjä 
  • Yksilöllinen opiskelutahti
  • Lisäaikaa ja tarvittaessa erillinen tila kokeita tai tenttejä varten 
  • Mahdollisuus saada tukea koe- tai tenttikysymysten tai tehtävänantojen selventämiseksi 
  • Mahdollisuus opetus- tai luentomateriaalien saamiseen ennakkoon
  • Mahdollisuus äänittää opetusta tai luentoja 
  • Mahdollisuus apuvälineisiin aistikuormituksen hallitsemiseksi (lakit ja huput, aurinkolasit, kuulosuojaimet tai stressilelut)
  • Mahdollisuus avun ja tuen saamiseen opiskelussa esimerkiksi erityisopettajalta tai tutoropettajalta
  • Monipuoliset ja monikanavaiset tavat käsitellä opiskeltavaa aihetta 
  • Kartat ja kirjalliset ohjeet tai muuta lisäapu tarpeen mukaan
  • Mahdollisuus poistua opetustilanteesta ylikuormittumisen välttämiseksi ilman pelkoa kritiikistä tai leimautumisesta 
  • Opiskelijalle soveltuvan oppimistyylin huomioiminen ja sopivien opiskelustrategioiden etsiminen

Lue lisää yhdenvertaisuuslaista

VINKKI!

Matalan kynnyksen tukea

Nuorille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja on useita vaihtoehtoja suurimmassa osassa kaupungeista ja ainakin suurimmissa kunnissa. Niiden kautta voi saada tukea esimerkiksi opiskeluun, arjenhallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. Tutustu tarkemmin oman alueesi palveluihin.

KELAn nuorille suunnatut kuntoutukset, joihin ei tarvita lääkärinlausuntoa:

  • NUOTTI -valmennus: henkilökohtaiselta valmentajalta tukea tulevaisuuden suunnitteluun
  • Ammatillinen kuntoutusselvitys: tukea elämäntilanteen selvittelyyn ja kuntoutuksen suunnitteluun
  • Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus: tukea työtehtävän tai opiskelualan valintaan tai työpaikan etsimiseen ja työllistymiseen
  • Koulutuskokeilu: varmuutta ammattialan sopivuudesta, opinnoista ja opiskelupaikasta
Print Friendly, PDF & Email