Sosiaalinen kanssakäyminen
Vuorovaikutus ja kommunikaatio
Autismikirjon nuoren vuorovaikutus saattaa poiketa totutusta. Nuoren tapa muodostaa katsekontaktia ja reagoida ilmeillä ja eleillä voi olla erilainen kuin neurotyypillisillä ikätovereilla. Hänen voi olla myös vaikeampaa ymmärtää toisten tunteita ja ilmaista omia tunteitaan. Tästä syystä kaveri- tai ystävyyssuhteiden luominen ja ylläpitäminen on monesti haasteellista.
”Se, etten katso silmiin, ei tarkoita, ettenkö olisi kiinnostunut. Katson muualle, kun keskustellaan, jotta pystyn keskittymään itse asiaan.”
Autismiin liittyy usein eriasteisia vaikeuksia ymmärtää ja käyttää kieltä sekä tulkita eleitä ja ilmeitä. Kielen ymmärtäminen ja puhutun kielen tulkinta voi olla kirjaimellista. Slangi, sarkasmi tai ironia sekä erilaiset kielikuvat voivat jäädä ymmärtämättä. Toisinaan puhutun asian käsittely ja muistaminen jälkeenpäin saattaa olla autismikirjon nuorelle vaikeaa.
Mielikuvitus
Autismikirjon nuorella voi olla vaikeuksia mieltää erilaisia tilanteita oman kokemuspiirinsä ulkopuolelta. Tämä vaikeuttaa uusiin tilanteisiin sopeutumista ja toisten ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan tulkintaa. Autismikirjon nuorelle voi olla vaikeaa asettua toisen ihmisen asemaan ja mieltää miltä toisesta ihmisestä tuntuu.
Sosiaaliset tilanteet eivät ole aina helppoja
”Kommunikaatio ihmisistä suurimman osan kanssa tuntuu välillä siltä, että me puhuttaisiin eri kieltä.” Emmi kuvailee sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä haasteitaan.
Sosiaaliset suhteet
Sosiaaliset suhteet ovat autismikirjon nuorelle monesti ihan yhtä merkityksellisiä kuin muillekin nuorille. Niiden kautta nuori saa kokemusta omien tunteidensa hallinnasta, muiden tunteisiin vastaamisesta sekä yhteistyöstä ja ongelmanratkaisusta. Lisäksi sosiaaliset suhteet lisäävät nuoren itsetuntoa ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ikätovereihin. Sosiaalisen kanssakäymisen määrä, laatu ja muoto saattaa kuitenkin poiketa neurotyypillisten nuorten vastaavista. Autismikirjon nuorelle voi hyvin riittää, että hän tapaa kavereitaan harrastusten parissa, koulussa tai netissä.
Tällä sivustolla olevaan Hyvinvoinnin käteen tutustumalla saat lisätietoa ihmissuhteista ja tunteista.
”Sosiaalinen kanssakäyminen on kuormittavaa. Kun tapaan kavereitani, saatan tarvita parikin päivää palautuakseni.”
Nuoren oma tapa ajatella ja hahmottaa asioita kehittyy nuoruusiässä ja oman erityisyyden huomaa helpommin. Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät haasteet saattavat vahvistaa kokemusta sosiaalisesta ”epäonnistumisesta”. Ikätoverit tuntuvat kehittyvän eri tahtiin, aloittavat kenties ensimmäisiä seurustelusuhteitaan ja kiinnostuvat laajemmin uusista aktiviteeteista. Autismikirjon nuori saattaa sen sijaan jatkaa lapsuudesta tuttujen harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden parissa ja ero neurotyypillisiin ikätovereihin kasvaa.
Hyväksytyksi tuleminen ja toisilta ihmisiltä saatu tuki auttaa selviytymään vaikeistakin tilanteista. Myös vertaistuesta voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun kaipaa kuuntelijaa ja keskustelua ihmisen kanssa, jolla on sama elämänkokemus. Autismiliiton vertaisosaajia on tarjolla useilla paikkakunnilla ja verkossa, lisäksi Tukinetin chateissä on mahdollisuus kokemusten jakamiselle. Autismiliiton jäsenyhdistysten yhteystiedot ja tiedot vertaisryhmistä löytyvät Autismiliiton verkkosivuilta.
Muistathan, että jokainen kohtaaminen on yksilöllinen!
- Puhu rauhallisesti ja selkeästi
- Vältä slangia, sarkasmia, kielikuvia ja ironiaa
- Älä pakota katsekontaktiin
- Kysy selkeitä, tarkkoja kysymyksiä. Älä kuitenkaan aliarvioi!
- Anna riittävästi vastausaikaa ennen uutta kysymystä
- Tarkista, että viestisi tuli ymmärretyksi
- Käsittele yksi asia kerrallaan
- Helpota aistikuormitusta esimerkiksi valoa ja ääniä säätämällä
- Pysy aikataulussa tapaamisissa odottelun välttämiseksi
- Vältä äkillisiä muutoksia
- Vältä turhaa koskemista. Jos kosket, kysy lupa.
Vanhemmat ja ammattilaiset tukena sosiaalisten taitojen harjoittelussa
Kodin ulkopuolisiin harrastuksiin kannustaminen ja kaverisuhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä tukena oleminen on tärkeää elämän muutosvaiheissa. Sosiaaliset taidot kehittyvät parhaiten vuorovaikutustilanteissa toisten kanssa. Tällöin oppiminen mahdollistuu toisia ihmisiä ja heidän käyttäytymistään seuraamalla. On hyvä muistaa, että sosiaalisten taitojen oppiminen vaatii säännöllistä harjoittelua. Konkreettiset ohjeet, toistot, riittävä aika oppimiselle sekä erityisesti tilannekohtainen opettelu on hyvä huomioida harjoittelussa.
Vanhempien ja ammattilaisten on tärkeää tukea ja vahvistaa nuoren kykyä lukea sosiaalisia tilanteita ja tehdä oikeanlaisia johtopäätöksiä ihmisten välisistä kohtaamisista. Nuori tarvitsee usein tukea myös syy-seurausyhteyksien ymmärtämiseksi ihmisten käyttäytymisen ja siitä seuraavien asioiden välille. Positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset lisäävät autismikirjon nuorten hyvinvointia ja helpottavat uusien asioiden oppimista. Dr. Peter Vermeulen kehittämän Autismi ja hyvä olo –kyselyn avulla voit pohtia yhdessä nuoren kanssa keinoja nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi.
